maanantai 3. kesäkuuta 2013

2. tarinani; JÄNNITTÄVÄ GLADIAATTORITAISTELU

Hei! Olen Claudia. Perheeseeni kuuluu isä Antonio, äiti Maria, sekä 7-vuotias pikkuveli Gaius. Asumme Roomassa, Karthagossa. Pidämme kaikki gladiaattoritaisteluista ja siksi käymmekin usein siellä. Olimme viikko sitten siellä ja se oli todella jännittävää! Aion nyt kertoa siitä.
     Olin ylimpänä katsomossa, sillä olen tyttö. Ylhäällä oli myös äitini. Gaius ja isä olivat alhaalla. Lavalle tuli suuri kulkue. Seassa oli jonglööreitä, muusikoita ja tanssijoita, sekä pappeja. Heidän jälkeensä tuli villieläimet. Olen kuullut isältäni, että eräs keisari oli saanut lavalle nuoralla kävelevän norsun! Mahtavaa. Olisin halunnut nähdä sen! Isäni tietää kauheasti historiasta, myös verisiä juttuja esimerkiksi, että eläimiä tuotiin lavalle ja ne taistelivat toisiaan vastaan. Isä kertoi myös, että areenalle raahattiin myös aseettomia rikollisia leijonien, tiikerien tai karhujen raadeltaviksi! En haluaisi olla sellainen, joka sinne raahattaisiin. Noniin, nyt tuli ensimmäiset gladiaattoritaistelijat. Yksi niistä oli nuori tyttö ja hieman häntä vanhempi poika. He molemmat ovat orjia. Gladiaattotitaistelijat ovat joko orjia, rikollisia tai sotavankeja. Siellä taistelivat myös vapaaehtoiset, sillä he halusivat palkkaa siitä. Taistelu on verinen.. Nyt näytän peukkua pystyyn. En halua, että kukaan kuolee. Voittajaksi selvinneelle annettiin kruunu ja paljon rahaa. Selviytyneistä tuli yleensä kuuluisia sekä rikkaita. Monia voittoja voittanut saattoi saada puisen miekan, mikä tarkoitti että hän oli vapaa, eli hän ei ollut enää orja. Olisihan se mahtavaa, mutta en uskaltaisi taistella.
     Mitä nyt, isä juoksee minua ja äitiä päin ilman Gaiusta! Hän näyttää pelästyneeltä. En voi uskoa, että hän ei ottanut Gaiusta mukaan. Alhaaltahan on pitkä matka tänne ylös. Jokuhan voi kidnapata Gaiuksen! O-ou...! Isä sanoo, että Gaius on hävinnyt! Voi ei! Lähden etsimään Gaiusta! En halua, että hänet kidnapataan, tai muuta! Hänestähän voi tulla orja ja sitten hän joutuu gladiaattoritaisteluihin ja hän saattaisi menettää henkensä! Juoksen vain nopeammin ja nopeammin ympäri katsomoa. Pysähdyn miettimään: Niin kiire..! En halua, että hän joutuu taistella, eihän hän välttämättä pidä siitä. Ainakin hän tykkää katsoa taisteluita.. Jatkan etsimistä.
     *VOITTAJA ILMOITETAAN* Ja nuorten taistelijoiden voittaja on...*Rummut soivat* .....Gaius Karthagosta! Minä pysähdyn ja melkein kaadun, sillä juoksin niin kovaa kuin vain kintuistani pääsin. Vanhempanikin yllättyivät. Ainakin niin ymmärsin. Juoksin areenalle ihmeissäni ja ylpeänä, niin myös vanhempani Antonio ja Maria. Kun lähdimme pois areenalta, veljeni selitti miksi hän meni taistelemaan ja hän selitti sen näin: " Halusin olla jossakin hyvä. Sinä, Claudia olet hyvä kirjoittaja, lukija ja muuta, eli olet hyvä äidinkielessä. Äiti on hyvä käsitöissä ja isä puutöissä ja hän on myös hyvä korjaamaan kaikkea. Sitten tajusin, että minä olin ainut, joka ei ollut hyvä missään, joten rupesin gladiaattoritaistelijaksi." Tuon kuultuani ymmärsin Gaiusta. Olin todella ylpeä hänestä ja kerroin, että hän on gladiaattoritaisteluiden lisäksi hyvä puhumaan. Gaius hymyili. Menimme vanhempiemme luokse nauraen. Olimme kaikki tyytyväisiä, onnellisia ja hyviä jossain.
                LOPPU

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti